tiistai 24. huhtikuuta 2012

Saksa maanantai

Maanantai 

Itse heräsin kello kuusi ja tavallisten aamutoimien jälkeen kävelimme Sinan kanssa bussipysäkille. Bussin ovella saksalaiset kävivät kiivasta taistelua siitä, kuka pääsee sisälle ensimmäisenä. Itse seurasin työntämistä ja puskemista turvallisen välimatkan päästä. Koululle saavuimme ensimmäisten joukossa ja odottelimme hallissa muita ryhmäläisiämme. Ohjelmassa oli kaksi tuntia koulua, osalla oli maantietoa ja osalla latinaa. Maantiedontunnilla opettaja kuulusteli kotiläksyjä ja saksalaiset olivat erittäin aktiivisia viittaajia. Oppitunnin aiheena oli Golfvirta, oppilaat kirjoittivat muistiinpanoja ja vastailivat opettajan kysymyksiin. Me suomalaiset seurailimme tuntia vähemmän ja enemmän kiinnostuneina. Tuntien jälkeen lähdimme joukolla Kaupungintalolle, jossa oli myös puolalaisia ja hollantilaisia vaihto-oppilaita. Istuimme isossa salissa ja kuuntelimme EU:n ylistyspuheen Jartsan tulkatessa meille erittäin yksityiskohtaisesti. Opimme ainakin sen, että ystävyys on pääsyy sille ettemme ammu toisiamme. Tämän valaisevan puheen jälkeen katsoimme vielä esittelyvideon Vechtasta, ennen kuin siirryimme kouluun ruokailemaan. Jauhelihakeiton jälkeen oli vuorossa golfausta. Kävelimme läheiselle kentälle, jossa meitä opasti Herra Zapfe, koulun entinen rehtori. Saimme kokeilla lyömistä ja puttausta, joita lähes kaikki kokeilivat innoissaan. Lopuksi seurasimme Zapfen ja tämän ystävän peliä kahden reiän ajan. Noin puoli neljältä kierros loppui ja ihmiset lähtivät koteihinsa keräämään voimia iltaa varten, jolloin ohjelmassa oli grillausta Gretan luona (Annin vaihtopari). Pihalle oli sytytetty nuotio, jonka ympärillä kaikista herkimmin palelevat kerääntyivät. Ruoka oli hyvää, söimme erilaisia salaatteja ja valkoista makkaraa. Illanvietto jatkui vielä pitkään opettajien poistuttua, kello kahdentoista aikoihin ihmiset alkoivat pikkuhiljaa lähteä koteihinsa. Kaikki olivat varmasti väsyneitä pitkän päivän päätteeksi ja itse ainakin sammuin kuin saunalyhty, odottaen jo huomista ja lähtöä takaisin Suomeen.


 -Riikka Kataja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti